keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Kaunein yö

Jo taas löytyi niin ihana ja juhlava joululaulu oppilaiden laulettavaksi joulukirkkoon! Ihan parhaita hetkiä, kun tekee löydön. Kuulee, ja kuuntelee ensimmäistä kertaa. Ja sitten haluaa kuuunnella uudelleen, uudelleen...


Kaunein yö

 On kaunein yö on juhlayö
 ja suuri rauha koskettaa nyt maailmaa 
niin hiljainen yö toiveiden
 kuin soisi avaruus näin luojan kunniaa 

Kun rauhan sydän saa
 en pyydä parempaa soi laulut lapsuuden 
taas tunnen juhlan sen 
On kaunein yö on juhlayö 
kun poika Marian on tullut maailmaan 
kun poika Marian on tullut maailmaan

 On kaunein yö on juhlayö
 se vieläkin voi arjen taakse kuljettaa
 niin hiljainen yö toiveiden
 tuo kaukaa tänne sydänmaiden tunnelmaa
 Ja tumma kirkkomaa niin kirkkaan hohteen saa
 kun liekit tuhannet tuo meille terveiset

 On kaunein yö on juhlayö
 kun poika Marian on tullut maailmaan 
kun poika Marian on tullut maailmaan.

Säv. Jussi Rsinkangas
San. Pekka Samuel Laaksonen

Ja nuotitkin löytyy kätevästi netistä...
Laululla on ikää jo toistakymmentä vuotta. Se voitti vuonna 2004 Nurmeksen valtakunnallisen joululaulukilpailun. 

lauantai 4. marraskuuta 2017

Pyhäinpäivä


Marraskuun ensimmäinen.
Lumeton. Pimeä. Hiljainen.

Mutta illalla syttyivät kaikki tähdet
hyvin liki maata
kuin olisivat halunneet nähdä
suuren pimeän läpi
     -uteliaisuudesta tai valaistaakseen
       samantekevää-
Mutta valaisivat.
Ja kun löysivät kuvansa joesta
ne aivan hullaantuivat tuikkimaan
vilkuttamaan hymyilemään.
Niin suuria
niin alhaalla
että niitä olisi voinut poimia
kuin joulukuusen koristeita.

Ja laulu
         huilu
         mistä se yhtäkkiä
mikä lintu voisi laulaa
helistä iloa
marraskuun tähtien alla.
-M. Leinonen.

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Joulukukkasuosikki

Mikä on sinun joulukukkasuosikkisi?

Viime jouluna minun kukkapöydälläni oli tukku punaisia tulppaaneja. Haaveilin hakevani niiden seuraksi havupuun oksia, mutta kiireessä se unohtui. No, kauniita ovat sellaisenaankin.


Lempikukkani on ehdottomasti amaryllis. Viime jouluna minulla oli ensimmäistä kertaa valkoinen sellainen. Se näytti aika juhlavalta. Toissa jouluna ostin irtokukkina pitkiä, lähes metrin pituisia punaisia amarylliksiä. Upeampia en ole ikinä nähnyt.

Joulupöydässäni oli viime vuonna myös pieni sypressi, johon oli laitettu valkoista sumutetta ja koristeeksi lahjapaketti sekä kulkunen. Sain sen oppilaalta lahjaksi. En tiedä, miten se kestää, mutta sama sypressi on edelleen minulla tallessa kirjahyllyn  päälle nostettuna. Ihan saman näköinen kuin viime joulun aikaankin, vaikken ole sitä kastellut...

Ainut joulukukka, johon en ole mieltynyt, on hyasintti. Muuten tykkäisin, mutta hajusteherkkänä nenäni menee hyasintin tuoksusta täysin tukkoon. Joskus olen hyasintteja saanut oppilailta, olen niitä kiikutanut sitten mummolle. Joskus olen ajatellut, että hyasintin voisi myös jäädyttää pihakoristeeksi. Ehkä seuraavan kerran testaan, kun tulee mahdollisuus!

lauantai 7. lokakuuta 2017

Joulupukki on jo reessä...

Törmäsin tähän pukkivanhukseen kirpputorilla. Ei ollut mikään halpa pukki; olikohan hinta peräti 140 euroa. Joten ostamatta jäi. Kuva oli sentään pakko napata. Suloinen pukki ja huolella tehty. En tiedä, löysikö se tietään uuteen kotiin.



Joka tapauksessa selvä merkki joulun odotuksen luvallisesta  alkamisesta, eikö!

maanantai 26. joulukuuta 2016

Hyvää Tapaninpäivää!

Tällä kertaa joulunajan kuvani tulee Kokkolan kaupunginkirkosta. Olin siellä nuorimmaiseni kanssa aattopäivänä Jul-Crosspoint-tapahtumassa. Poika kun on rippikoulussa ja joulunaikana tuli käydä jossain kirkon tapahtumassa. Valitsimme tämän. Se oli hyvä valinta. Kirkko oli lähestulkoon täynnä. Suurin osa oli pikkulapsiperheitä.



Tapahtumassa esitettiin lauluja sekä suomeksi, ruotsiksi että englanniksi. Rautalankabändi ja esilaulajat saivat musiikin kuulostamaan kauniilta. Lisäksi melko vieraiden laulujen sanat heijastettiin tykillä hyvin esiin. Varsinainen puheosuus oli ruotsiksi, mutta silloinkin raamatunkohdat oli tulkattu suomeksi näytölle. Pidin selkeydestä.


Kokkolan kaupunkikirkko ei ole kotikirkkoni, se on uudehko ja ei-perinteisen kirkon näköinen. Silti pidin sen joulusomistuksesta.


 Minulla on vielä viikko lomaa ennen kuin koulu alkaa. Ajatus on, että kiireisen joulunalusajan jälkeen en aio tehdä mitään pakollista. Lueskelen hyviä kirjoja, ulkoilen, teen asioita joita huvittaa:) Eikö kuulostakin kivalta?

Hyvää joulunaikaa sinulle, lukijani!

perjantai 23. joulukuuta 2016

Joulun superjuna

Kun netistä luin ennätysisosta joulun superjunasta, oli ihan pakko lykätä itsensä radan varteen tuota jouluihmettä pällistelemään. Kotini ikkunasta näkyy junarata, mutta nuorimmaisen kanssa lähdimme kaksistaan aatonaaton iltaa viettämään pimeääkin pimeämpään radan varteen.. Erilainen, ilmainen jouluelämys tämäkin -  kai:)

VR:n superjunaksi ristimä jouluihme lähti matkaan Helsingistä 15.27 ja määränpäässä Rovaniemellä tuli aikataulun mukaan olla 23.34. Juna kuljettaa ennätykselliset 1500 ihmistä määränpäähänsä. Ja ihan kahdessa kerroksessa. Junassa on kaiken kaikkiaan 15 kaksikerrosvaunua. Junalla on pituutta 416 metriä.Junan palveluihin kuulu kaksi ravintolavaunua. Huvittavaa sinänsä, että moni kotoa käsin junanmatkaa seurannut on ollut huolissaan, riittääkö kaljaa kaikille sitä halajaville.
Joku kommentoi Twitterissä  railakkaasti seuraavasti:
"Lääkärituttu arveli: 'ssa on n 300 flunssaista, n 50 vatsatautista ja 7-9 -casea. Ja jengi pelkää riittääkö kalja." Tässä on jotain niin suomalaista:)))

Junan piti olla Kokkolan asemalla 19.03 ja laskimme, että kun muutamaa minuuttia myöhemmin olisimme hollilla, niin näkisimme junan. Poika tosin jurputti lähtiessä, ettei VR:n aikataulut ole vielä koskaan pitäneet kutinsa, että josko lähdettäisiin suosilla puolen tunnin päästä...

Kello kävi. Poika  seisoskeli ratakumpareen vieressä takki auki hulmuten. Ei näkynyt mitään. Odotimme, odotimme .Pakasti, oli kylmä. Poika sanoi, että jos korvan painaisi maata vasten, voisi kuulla, onko juna tulossa. Käskin kokeilla. Ei innostunut. Taas odotimme.

Lopultakin junan ääni! Mutta se tuli väärästä suunnasta, pohjoisesta. Tavarajuna. Ja juuri kun katsomme toiseen suuntaan, näkyy kaksoisradan toisessa päässä myös juna. Voi peijakas. Emme osanneet aavistaa, että kaksi junaa kohtaisi juuri kohdallamme pimeällä metsätaipaleella. Räpsäisen kuvan etelästä päin saapuvasta, kun toinen juna  viimeisen vaununsa kera suhahtaa juuri ohi. Poika pyrskähtää  hetkeä myöhemmin nauruun "SEKIN OLI TAVARAJUNA!" Nauran minäkin ja totean, että taisin saada siitä yhden villin kuvan.

Odotamme taas, odotamme. Meinaan jo luovuttaa. Poika käskee herättämään, jos jotain näkyy. Pistää silmät kiinni. Ja silloin. Juoksemme uudelleen lähemmäs radanvartta. Juna on kuin keidas erämaassa, sen jokaisessa ikkunassa istuu ihminen keskellä valkeutta. Joulun ihme! Jouluihmiset matkalla vastaanottamaan joulua. Heistä saisi monta mahtavaa dokumenttia. Räpsin kuvia minkä kerkeän. Tuskin monikaan onnistuu. Juna on Rimmin kohdalla Kokkolan pohjoispuolella myöhässä reilut puoli tuntia...

Kun juna on mennyt, poika sanoo, että on pettynyt. "Juna näytti lyhyeltä." Totta, edellä mennyt tavarajuna oli paljon pidempi, tuumin "Mutta he olivatkin tiiviissä tunnelmassa kahdessa  kerroksessa, " totean.







Tulihan tämäkin nähtyä...Joulujuna:)



https://www.youtube.com/watch?v=-6MaDzVixBo

LÄHTEET: Joulun "superjuna" nielaisee 1 500 matkustajaa, ja arvio on, että 200 heistä haluaa oluen. Yle.fi. [http://yle.fi/uutiset/3-9369043] Luettu 23.12.2016.