lauantai 10. joulukuuta 2016

Skagenröra joulupöytään



Kovasti jo mietin, mitä kivaa pikkusuolaista kattaisin jouluaattoillan pöytään. Silloin meillä on perinteisesti miehen suku koolla.

Tässä taitaa olla yksi kiva, helppo ja nopea sekä herkullinen  resepti. Olen tehnyt sitä viimeksi vuosia sitten. Nyt taitaa olla aika nostaa se uudestaan esiin.

En tiedä, miten sanan skagenröra voisi kääntää suomen kielelle. Tämä on erityisesti ruotsinkielisten must juttu herkkupöydässä:)))

Laitan  skagenröran  lisukkeeksi saaristolaisleivän kanssa.

Ja tässä ohje:

500 g kuorittuja katkarapuja
nippu tilliä
1dl majoneesia
1dl creme fraichea
suolaa
mustapippuria
½ sitruunan mehu
punasipuli

Sulata ja valuta katkaravut. Sekoita hienonnettu tilli, pilkottu punasipuli ja ravut muihin aineisiin.
Anna maustua hetki kylmässä.




lauantai 3. joulukuuta 2016

Joulupaketti kaukaa...

Järjestelin isäni kanssa hänen valokuviaan. Isäni on nykyään lähes sokea, näkee ainoastaan apulaitteilla yksityiskohtia. Tarkoituksena oli saada valokuviin tekstejä henkilöistä niin kauan kun isä vielä ne muistaa ja jotenkin tunnistaa.

Kuvalaatikossa tuli vastaan mustavalkoinen postikortti. Kuvassa näkyi Alpit ja etualalla lehmiä niityllä. Muistin nähneeni kortin jo lapsena.

En tiedä, miten kortti on säilynyt isän lapsuuskodissa vuonna 1952 olleesta tulipalosta.
Joka tapauksessa hienoa, että se on säilynyt.

Isäni on sotaorpo. Hänen isänsä kaatui, kun isäni oli vain 1,5 v ikäinen. Elämän mittainen trauma, jonka merkitystä nykyajan yltäkylläisyydessä  on vaikea täysin sisäistää.

Isällä oli sodan jälkeen hankitut kummit, jotka olivat sveitsiläisiä.  Ilmeisesti niitä järjestettiin  isättömiksi jääneile sodan jälkeen. Muistan kuinka isä nuorempana moneen kertaan pohti " Oli aika lähellä, etten lähtenyt Sveitsiin kummien luo." En tiedä, oliko  se lapsuuden haave köyhissä, sodanjälkeisissä oloissa, vai oliko siitä oikeasti ollut puhetta.



Kortin näkeminen sai isän muistot toviksi kirkastumaan...Isä kertoi, kuinka ulkomailta tullut joulupaketti oli koko perheelle aina hyvin odotettu. Olihan ajat köyhät. Ilmeisesti perheet saivat esittää joitain toiveita, mitä joulupaketit sisälsivät. Isä kertoi äitinsä useana vuonna esittäneen toiveen, että paketissa olisi mukana saippuaa. Se oli silloin ylellisyystuote. Useampana jouluna pettymys oli suuri, sillä tullivirkailijat olivat avanneet paketin ja saippuasta oli vain lahjapaperit jäljellä...

                                                    " Jouluna 1947
Rakas kummilapseni!
Kynttilöiden palaessa joulukuusessani täällä Sveitsissä ajattelen lämpimästi Sinua, pientä kummilastani kaukana pohjoisessa Suomessa. Toivon, että olet saanut joulupakettini; ehkäpä sinäkin samaan aikaan sytytät joulukynttilän ja katselet kuten minäkin  sen kirkasta, lepattavaa liekkiä. Eikö sen kirkas loiste olekin ihmeellinen pimeässä huoneessa! Soisin, että Sinäkin elämässäsi olisit sellainen valonsäde, joita me tarvitsemme paljon, hyvin paljon pimeässä maailmassamme. Vaikkakin sinun valosi on vähäinen, niin ajattele kuitenkin, että monet pienet säteet yhdessä voivat valaista kirkkaasti.
                                  Sveitsin kummisi

Tämä joulupaketti vastaa joulukuun raha-avustusta"

Tämän kortin tahdon säilyttää...

lauantai 26. marraskuuta 2016

Kohti ensimmäistä adventtia

Ensimmäinen adventtisunnuntai on ihan pian. Kotonamme on jo kaivettu tuhat tuikkivaa valoa valmiiksi esille. Huomenna ne syttyvät täyteen loistoonsa. Siippani tykkää puuhailla pihavalojen kanssa. Viikolla hän haki metsästä pihakuusen, kuten joka vuosi teemme. Nyt se loistaa kilpaa illan tähtien kanssa. Mitään blingbling-valoja emme kuitenkaan pihapiiriimme halua. Kaunista, rauhoittavaa valoa ennemminkin.

 Koska omassa perheessämme viljellään paljon myös suomenruotsalaisia perinteitä, ilmestyy tänäkin  "pikkujouluna" eteiseemme jossain vaiheessa pieni paketti, jonka lapset sitten muka yllättyneinä löytävät. Murrosikäinen kuopuksemme osallistuu tähän perinteeseen yhä mielellään:) Ruotsinkielisillä tämä ensimmäisen  adventin aatto on jostain syystä paljon korostetummin esillä. Olen töissä koulussa, jossa toisessa päässä rakennusta on ruotsinkielisten koulu. Koko heidän pihansa oli eilen täynnä tonttulakkipäisiä oppilaita:)



Omien oppilaiden kanssa ollaan tulevaan joulunaikaan jo valmistauduttu kuvistunneilla .Minulla on tänä vuonna 3. luokka. Kuuntelemme luokassa joululauluja, jotka ovat osa tulevaa joulujuhlaamme. Kuvitamme nimittäin joka vuosi kaikki lauluesityksemme. Lopuksi niistä koostetaan video, jossa kuuluu oppilaiden laulu ja  kuvituksena on oppilaiden omat piirrokset.

Tässä muutama suloinen kuva piirrossadostamme, joka on tosin  vasta alkuvaiheessa:



Yllä: Kivikirkko. Alempi kuva taitaa nousta oppilaan mielikuvasta
Kaarlelan kirkosta.















Yllä:Kolme kuvitusta lauluun "Hiirten jouluaatto."
Heissan-hoppsan-falleralleraa:)))
















Yllä: Tietysti myös kynttilöistä lauletaan. Rakastan
kynttilätöitä. Jossain muodossa sellaisia täytyy tehdä joka vuosi...

lauantai 19. marraskuuta 2016

Lämmin joulumieli - ohje


Jouluvalmistelut kannattaa aloittaa aina hyvissä ajoin ja mielellään  leipomalla ajoissa ja tarpeeksi!

Siispä nyt kauhan varteen. Ohje ei ole omani, mutta hyvät reseptithän otetaan aina talteen...Tämä resepti sopii kaikille :)

Lämmin joulumieli-ohje

5rkl jouluntaikaa
Ripaus herttaista hymyä
Hyppysellinen lumihiutaleitten tanssia nietoksella (voi jättää pois, jos lunta ei ole)
1rkl jouluisia sävelmiä

2tl joulukuusen tuoksua, sekoitettuna kynttilöiden pehmeään valoon.
5 ripausta lahjakääröjen rapinaa, samalla nauttien jouluherkkujen huumaavia tuoksuja.

4 kauhallista jouluvilskettä, johon sekoitetaan lasten riemua maun mukaan.
Höystä vielä tähtien tuikkeella, joulutontun kurkistelulla ja pienellä lahjatoivomuksella.

Valmista joulumieli rakkaudella, hartaudella, lämmöllä ja ilolla.

Sekoita ainekset varovasti oikeassa suhteessa.
Sopii myös allergikoille.

Nautitaan kodin lämmössä, läheisten seurassa.
Sulatellaan koko joulunajan.
Maistuu jokaiselle.

Ja tätä nautittuaan niin hyvä, lämmin, hellä on mieli jokaisen
Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen:)

lauantai 5. marraskuuta 2016

Päivänä pyhien

Sytytän sinulle kynttilän
keskelle hämäryyttä,
sytytän kynttilän loistamaan
iloa, ystävyyttä.

Sytytän sinulle kynttilän,
hauras on lempeä valo,
kuitenkin loisteessa liekin sen
väreilee koko talo.

Sytytän sinulle kynttilän,
näetkö viestini hennon?
Kuuletko lauluni saapuvan,
siivillä tähdenlennon?

-A-M Kaskinen-

Kaivaten ,muistaen...


sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Mitä jos?

Töiden jälkeen hämäränä iltana kiertelen ostoskärryineni kaupassa. Pysähdyn massiivisen suklaahyllyn eteen. Tästä tietää, että joulun tulo lähestyy. Olen  kuin pikkulapsi karkkikaupassa. En aiokaan ostaa mitään, mutta niissä kauniissa rasioissa on jotain sykähdyttävää.

Lapsena, kun suklaarasian sisältö  oli suloisesti syöty, säästin aina rasian. Sinne oli ihanaa tehdä uusi, oma maailma. Kenties barbien vaatteiden laatikko, joskus kiiltokuvarasia...

Tällä kertaa katse pysähtyy yhteen pakkaukseen. Pakkaus sinällään ei ole mitenkään erikoinen. Mutta minua hymyilyttää. Jokin aika sitten oli kotona puhetta, että pitäisi ostaa joulukuuseen koko joulupallovarustus uusiksi, kerralla. Ehkä yllätänkin aattoaamuna koko perheen ja asettelen kuusen pullolleen suklaapalloja!


Joulun mentyä istutaan yhdessä pöydän ääreen ja syödään kaikki koristeet. Seuraavana jouluna sitten taas uusien joulupallojen hankintaan. Ei tarvitsisi etsiä, missä se koristelaatikko onkaan...